Miks On See Siiski Niivõrd Oluline?

Iga krediidiasutus täidab lihtsalt kehtivatest seadustest tulenevaid kohustuslikke nõudeid. Nende nõuete kohaselt peab krediidiasutus enne laenu väljastamist veenduma, et laenuvõtja suudab selle tagasi maksta. Selle nõude täitmist kontrollivad rangelt kõrgemalseisvad finantseerimisasutused. Laenuvõtja ei pruugi seda aduda, kuid see nõue kaitseb esmajärjekorras tema enda huve. Ilma selle nõudeta tugineks laenuvõtja oma otsuse tegemisel mõistuspärasuse asemel emotsioonidele ning kahetseks hiljem, et üldse laenu võttis.

Järeldused Eeltoodust saab järeldada, et kiirlaenudel on Eestis terve rida eeliseid.

Asi on selles, et kliendi sissetulekust ei pruugi piisata igakuiste kulude katmiseks. Tänu sellele saab laenutaotluse vormistada endale sobival ajal. Kiirlaen on parim viis puuduoleva summa saamiseks enne palgapäeva. Järeldused Eeltoodust saab järeldada, et kiirlaenudel on Eestis terve rida eeliseid. Kahjuks ei saa Eestis enam SMS laenu teenust kasutada kuna karmistatud seaduste järgi ei lase SMS selle saatja isikut üheselt tuvastada.

Siiski võib halb krediidiajalugu tekitada kliendile korvamatut kahju, mille tõttu ei saa ta enam mõnest krediidiettevõttest laenu taotleda. Põhjus on selles, et suur osa Eesti krediidiettevõtteid keeldub sellistele klientidele uusi laene väljastamast. Kuid see ei ole veel kõik. Klient peab kaaluma ka võimalikke alternatiive. Näiteks võib potentsiaalne laenuvõtja küsida laenu oma sugulastelt või tuttavatelt.

Mutta vielä joku kerta mä todennäköisesti hermostun ja he saavat kerrankin opetuksen.

Miks on see siiski niivõrd oluline? Sellepärast, et krediidiajalugu ei võeta laest. Mä olen vielä toipilas itsekin. Ja silti mä jaksan olla kiltti. Mutta vielä joku kerta mä todennäköisesti hermostun ja he saavat kerrankin opetuksen. Että heidän teoillaan on seurauksensa, vakavat ja tuntuvat sellaiset. Mitä ei ole aikaisemmin ollut, koska minä oon ollut niin loputtoman ymmärtäväinen.

Ja kiltti. Lopulta mä hermostun, mä tiiän sen, jos tätä jatkuu liian pitkään ja se minunkin pinna katkeaa. Äärirajoilla mennään jo välillä. Mutta, mitäs siinä vaiheessa, kun mä hermostun? Mä en osaa, enkä tee, sitä hyvässä järjestyksessä vaan kuin tulivuori, tappaen kaiken altaan. Sitä mä oon miettinyt, että toiminko mä väärin, kun mä annan sen väärinteon jatkua? Ja nimenomaan, annanko mä sen jatkua, kun heidän teoillaan ei ole seurauksia?

Pitäisikö niillä olla seuraukset, tuntuvat sellaiset, että he oppisivat? Oppivatko he ilman sitä, ymmärtävätkö asioita, jos heitä ei hutkaise pesismailalla päähän ja kovaa? Miksi mä annan heidän hutkia mua pesismailalla enkä iske takaisin yhtä kovaa? Noh, vastaus tähän on, että olen liian kiltti. Enkä halua satuttaa. Mutta tarvitsevatko he sitä kasvuun ja kehitykseen?

Yli laidan. Ongelma vaan on, että jos ne sillat palaa, mun ja heidän väliltä, niin ne palaa lopullisesti, koska mä olen ihan helvetin pitkävihainen ja quite frankly, he ovat saattaneet jopa ansaita sen. Kun ne sillat palaa, niin ne kans palaa ja mä perkele vie annan niiden palaa ja heitän vielä bensaa liekkeihin.

Koska jos niin tapahtuu, he ovat ylittäneet mun sietokyvyn rajat, jotka ovat aika joustavat ja jotka kestävät meteoriitteja, lohikäärmeiden tulta, jäävuoria ja tulivuoren purkauksiakin. Siinä vaiheessa he ovat sanoneet tai tehneet jotain niin pahaa, että mä oon tajunnut pelastautua heidän kynsistään. Mä toivon, ettei niin tapahdu.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *